www.tepa.info
Terveydenhoitoalan palvelujärjestöt TEPA ry                                                                         Terveydenhoitoalan palvelujärjestöt TEPA ry


TEPAn logo

ETUSIVU
LAUSUNTOJA
UUTISIA
ARKISTO
LINKIT
YHTEYSTIEDOT
PALAUTE


Terveydenhoitoalan
palvelujärjestöt TEPA ry
Nuijamiestentie 5 B
00400 Helsinki
P. 09-477 2344
F. 09-477 2314
www.tepa.info
leila.salonen(at)fysi.fi
Ajo-ohje


Uutisia




Kela-korvausten poisto romuttaisi perusturvan korottamisen vaikutukset

Ihmisiä hämää se, että samaan aikaan, kun poliitikot liputtavat valinnanvapauden, ennaltaehkäisyn, terveyserojen kaventamisen ja työikäisten ja ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen puolesta, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä suunnitellaankin aivan päinvastaista.

Kela-korvausten poisto romuttaisi myös mahdollisen perusturvan korottamisen vaikutukset, sillä nämä julkisesta sairaanhoitovakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat erityisen tärkeitä niille vähävaraisille suomalaisille, jotka eri tilanteissa käyttävät julkista terveydenhuoltoa täydentävää yksityistä palvelujärjestelmää.
Kela-korvauksen muodossa sairausvakuutuksesta saatava korvaus on mahdollistanut lapsiperheille, pienipalkkaisille naisille ja tytöille ja vähävaraisille eläkeläisille vaihtoehdon mm. silloin, kun hoitoajan saaminen julkiselta sektorilta olisi venynyt viikkojen päähän.
Sairausvakuutuskorvausten poistoa hämärretään himmeli-ilmaisuilla ”monikanavainen” ja ”yksikanavainen”

Jos STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäen työryhmän valmistelema esitys toteutuu, suomalaiset eivät enää jatkossa saa sairausvakuutuskorvausta käyttäessään erilaisissa elämäntilanteissa yksityisen sektorin terveydenhuoltopalveluita. Kansalaisille asiasta ei ole tiedotettu, vaan koko suomalaista terveydenhuollon järjestelmää ratkaisevasti muuttavasta asiasta on puhuttu ilmaisuilla ”monikanavainen” ja ”yksikanavainen” rahoitusjärjestelmä.
Ihmiset eivät ole osanneet yhdistää näitä himmeli-ilmaisuja siihen, että heiltä aiotaan ottaa pois ”Kela-korvaukset”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät enää saisi Kela-korvausta lääkärissä, hammaslääkärissä, fysioterapiassa, laboratoriossa ja kuvantamisessa käynnistä. Lisäksi ihmisilta poistettaisiin Kelan sairauden vuoksi maksamat matkakorvaukset, jonka jälkeen pienituloisilla eläkeläisillä ja vammaisilla ei olisi varaa käyttää esim. invataksia. Reaktiot kentällä ovat olleet tyrmistyneitä tyyliin ”Eihän niitä voida ottaa pois – niitä tarvitaan kipeästi!”.

Mitä ilmaisut ”Monikanavainen rahoitusjärjestelmä” ja ”Yksikanavainen rahoitusjärjestelmä” tarkoittavat?

Monikanavainen rahoitusmalli = asiakkaan valinnanvapaus ja demokratia Asiakas saa korvausta monesta eri kanavasta, jotka ovat eri tavoin rahoitettuja. Verovaroin kustannetun julkisen terveydenhuollon rinnalla on esimerkiksi Kelan hallinnoima sairaanhoitovakuutus - kansanomaisesti Kela-korvaus - jota maksetaan lääkärinpalkkioista, hammaslääkärin palkkioista, fysioterapiasta ja laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista yksityissektorin palveluja käytettäessä. Korvaukset perustuvat sairaanhoitovakuutukseen, jonka maksavat 1/3 veronmaksajat, 1/3 työnantajat ja 1/3 valtio. (Huom! kunnat eivät rahoita sairausvakuutusta lainkaan.) Muita monikanavaisen rahoituksen kanavia ovat työterveyshuolto, jonka maksavat työntekijät ja heidän työnantajansa, sekä vaikeavammaisten kuntoutus ja harkinnanvarainen kuntoutus, joita hallinnoidaan Kelan kautta. Jos tämä monikanavainen rahoitusmalli poistettaisiin, ihmisten valinnanvapaus romahtaisi Kelan sairausvakuutusta edeltävään aikaan. Yksikanavainen rahoitusmalli = asiakkaalla ei ole tuettua valinnanvapautta.
Jos asiakas käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajaa, hän joutuu maksamaan kaiken itse omasta jo kertaalleen verotetusta lompakostaan. Välimäen työryhmän ehdotus on siis, että monikanavainen rahoitusmalli tulee poistaa ja siirtyä yksikanavaiseen rahoitusmalliin. Kaikki rahat ohjattaisiin valtionapuun kunnille. Raha ei olisi korvamerkittyä, joten kunnan ei tarvitsisi käyttää sitä terveydenhuoltoon, vaan kukin 350 kunnasta päättäisi itsenäisesti, mihin raha käytetään. Ja vaikka rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon, eivät terveyskeskukset pystyisi näin pienellä rahalla mitenkään tuottamaan 2 miljoonaa fysioterapiakäyntiä, 3,8 miljoonaa lääkärissä käyntiä, 2,8 miljoonaa hammaslääkärissä käyntiä eivätkä korvaamaan 5 miljoonaa sairauden vuoksi tehtävää matkaa nykyisten tehtäviensä lisäksi. Jonot ovat jo nyt mahtavat.

Paluulippua 1960-luvulle ei ole

Ihmisten arki on nyt entistä monimutkaisempaa. Erilaisiin elämäntilanteisiin lapsen korvatulehduksesta iäkkään kotona pärjäämiseen tarvitaan ratkaisuksi vaihtoehdoiltaan monipuolista ja hyvin toimivaa järjestelyä. Se meillä on jo Kelassa. Sen sijaan ehdotettu yksisilmäinen järjestely jättäisi jäljelle vain julkisen terveydenhuollon ilman ihmisille vaihtoehtoja tarjoavaa tukea. Mihin menisi ihmistä arvostava terveydenhuolto, jos palaisimme takaisin Kelan sairausvakuutusta edeltävään aikaan 1960-luvulle, jolloin oli olemassa vain julkinen terveydenhuolto? Emme pärjää siirtämällä kelloja taaksepäin, vaan katsomalla yhdessä eteenpäin.

Lisätietoja:
Aino Sainio, toiminnanjohtaja, puh. 0400 784 515 tai toimisto puh. 09-477 2344
www.fysi.fi
etunimi.sukunimi(at)fysi.fi
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki
(alkuun)

   © Terveydenhoitoalan Palvelujärjestö TEPA ry